Miten Klubi syntyi 1890-luvun lopun Kuopioon?

Vuonna 1897 oli:
 
  • Kuopiossa 9700 asukasta
  • Nikolai II Venäjän keisarina ja Suomen suuriruhtinaana
  • J. F.G. Aminoff Kuopion läänin kuvernöörinä
  • Frans Oskar Möller Kuopion pormestarina
  • V I. Uljanov karkoitettiin Siperiaan
  • ·Kuopiossa esitettiin ensimmäiset elokuvat vain vähän yli vuosi niiden keksimisen jälkeen

Saimaan kanavan valmistuttua v. 1856 Kuopio oli saanut merellisen yhteyden ja sen kunniaksi tapulioikeudet pari vuotta myöhemmin. Ensimmäinen juna oli saapunut kaupunkiin v. 1889 ja Klubin perustamisvuonna valtiopäivät myönsivät varoja rautatien jatkamiseksi yli Kallaveden pohjoiseen. Liikenneolojen siten ratkaisevasti parannuttua elinkeinoelämä oli nousussa. Toiminnassa olivat jo esimerkiksi Minna Canthin, Hallmanin, Kansalliskaupan, Lignellin, Raninin ja Saastamoisen yhtiöt. Rahalaitoksista olivat toiminnassa Suomen Yhdyspankki, Pohjoismaiden Osakepankki, Kansallis-Osake-Pankki, Postipankin edeltäjä ja Kuopion Säästöpankki; Suomen Pankin konttori oli saatu jo v. 1840. Paikallispuhelut olivat olleet mahdollisia jo vuonna 1883, sähkö valaisi katuja jo vuodesta 1886 alkaen.

Henkisen sivistyksen alalla 1880-lukua on sanottu Kuopion kultakaudeksi. Snellmanin henkiseen perintöön oli nivoutunut Järnefeltin perheen ja Minna Canthin piirin voimallinen vaikutus; perustettiin kokonainen joukko alallaan maan vanhimpiin kuuluvia kulttuuriyhdistyksiä ja -laitoksia; kaupunginkirjasto v.1872, Kuopion Isänmaallinen Seura v.1883, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys v.1897. Maineikkaiden oppikoulujen Lyseon ja Yhteiskoulun lisäksi olivat toiminnassa teollisuuskoulu ja maan vanhin suomenkielinen kauppakoulu. Tuosta miljööstä tulivat Klubimme perustajat. Siinä on myös vastaus Klubilla vierailevien toispaikkakuntalaisten ja ulkomaalaistenkin usein esittämään kysymykseen, miten silloiseen vain n. 10 000 asukkaan kaupunkiin saattoi herrainklubi syntyä.

Kuopion Klubi -Osakeyhtiö perustetaan v. 1897

Elettiin aikaa, jolloin Suomen suuriruhtinaan maassa oli saavutettu autonomian ajan parhaat elementit: oma raha, suomen kielen aseman parantaminen, uusi valtiopäiväjärjestys ja kunnallishallinnon uudistus. Ihan pian alkaneen venäläistämisen, yhdenmukaistamisen, kaksoiskotkan musta varjo - mitä Isto on kuuluisassa taulussaan kuvannut - ei vielä tuntunut eikä mieliä masentanut, mutta eipä oltu enää myöskään Kuopion takana. Asiakirjat enempää kuin Klubin perimätieto eivät kerro, missä määrin kuopiolaiseen sosieteettiin oli vaikuttanut, että maassa oli jo herrainklubeja, suomenkieliset Helsingissä ja Oulussa.

Aiempana esitettyjen klubien synnyn yleisten edellytysten lisäksi etenkin epäpoliittisten klubien osalta oli vielä yksi tekijä, jota kuvaa katkelma hienoista muistelmista: "Koettaessani keksiä sopivaa tunnusta maailmansotaa edeltäneelle ajalle, jona olen varttunut, toivon osuvani asian ytimeen, kun sanon: se oli turvallisuuden kultainen aikakausi." (Zweig). Kaupungin sivistyneistön vilkas seuraelämä oli keskittynyt ruotsinkieliseen  "Konservationsklubbeniin" ja ihan vuosisadan loppupuolella "Suomalaiseen Seuraan", jossa oltiin mukana kielirajoista riippumatta, sekä "Föreningen för nytta och nöje"- nimiseen yhdistykseen.Noissa piireissä heräsi, vanhan yhtiöjärjestyksen sanamuotoa siteeraten, ajatus "aikaansaada lähempää yhteyttä Kuopion sivistyneeseen yleisöön kuuluvien henkilöiden kesken perustamalla klubin keskinäistä seurustelua ja viihdytystä varten."
 

Olemme Facebookissa

Kuopion Klubi

Kuninkaankatu 10, 70100 Kuopio

Puh. (017) 2612 170

Katso sijainti kartalla »»